Kesä on hujahtanut ohi hirmuista vauhtia. Tietokone on ollut kotona ja minä muualla, joten kirjoittelu on jäänyt kokonaan. Nyt otin padin esiin, vaikka tällä naputtelu ei olekaan kovin mukavaa.
Sataa solkenaan vettä. Tulimme eilen mökille viimeiseksi lomaviikokseni. Emme jääneet odottelemaan sateiden päättymistä, sillä tänään ovat kylän tärkeät kesämarkkinat. Sinne riensimmekin jo aamusta, mutta mikä pettymys: myyjistä suurin osa oli jäänyt tulematta! Ei meitä mökkiläisiä sade pelota, sillä meillä on tietenkin hyvät varusteet. Minullakin oli sadehousut, isän vanha sadetakki (jonka taskun pohjalta löytyi pikkuruinen ostoskuitti, jossa päiväys 14.10.83), isot kumisaappaat, lippis sekä sateenvarjo. Myyjistä suurin osa on kuitenkin tavallisia kyläläisiä, joilla ei ole myyntitelttaa tai -katosta, joka suojaisi sateelta. Niinpä on ymmärrettävää, vaikkakin harmillista, etteivät he voineet tuoda tuotteitaan sateelle alttiiksi ja itse palelemaan tuntikausiksi sateen alle. Joitakin myyjiä kuitenkin oli, ja saimme tehtyä ne ostokset, joita toivoimmekin: leipiä, kahvileipiä, juustoa ja palvilihaa. Lisäksi kuuluivat asiaan tietenkin muurinpohjalettu sekä Armaalleni grillimakkara. Ostin tietenkin myös arpoja, joten pientä jännitystä on vieläkin ilmassa markkinoiden loppuhetkiin asti. Käsityöläisiä ei juuri näkynyt, joten heräteostokset jäivät nyt tekemättä.
Mökillä on kesällä aina hyvä olla. Sade ei haittaa, sillä silloinhan on aikaa tehdä sellaisia sisäjuttuja, joille ei muuten liikenisi aikaa. Vaikkapa blogipostauksia. Olen suunnitellut tälle viikolle myös paperihommia kuten vanhempien jälkeenjääneiden papereiden selvittelyä. Täällä mökillä on pari laatikollista vanhoja valokuvia ym., jotka ovat odottaneet käsittelyä jo vuosia. Aion myös leipoa ja lukea antaumuksella kirjoja sekä kesän aikana tulleita lehtiä, jotka ovat jääneet lukematta.
Vähän niin kuin sade antaisi hengähdystauon. Ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, että istuu kirjan kanssa eikä puuhastele alinomaa. Huomenna saatan kävellä kirkkoon muutaman kilometrin päähän kesävieraiden kirkkopyhään, ainakin jos menomatkalla ei sada. Palatessa se ei niin haittaa, kun on kotiin päin tulossa ja pääsee pian kuivattelemaan. Autoa ei ole käytössä, sillä Armaani lähtee aamulla toisaaalle.
Ihanaa saada viettää loppuloma täällä rakkaissa maisemissa. Viikon päästä alkavatkin työt, ja viimeinen kesälomani on ohi.
