Tänään oli odotettu päivä: viimeinkin ultraäänitutkimus. Ihan kommelluksitta en selvinnyt, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Olin paikalla hyvissä ajoin, sillä menin sään vuoksi normaalia aiemmalla bussilla. Räntää satoi ja loskaa oli, mutta bussi oli aivan ajoissa, joten olin paikalla etuajassa. Löysin odotushuoneen, johon piti mennä. Ilmoittautumisluukku siellä oli suljettu, mikä hiukan ihmetytti. Paikalle alkoi kertyä muitakin odottajia. Kaksi minuuttia ennen omaa aikaani havahduin siihen, että yleensä pitää kyllä ilmoittautua. Kysyin eräältä ystävällisen näköiseltä naiselta, olisiko pitänyt ilmoittautua. Kyllä, aulassa oli automaatit, hän vastasi. Kiisin salamannopeasti yläkertaan ja havaitsin automaatit, jotka olivat ulkoa tullessa nurkan takana ja joita en ollut havainnut. Sain ilmoittauduttua, vaikka jostakin syystä kone oli englanninkielinen. Palasin takaisin alakertaan, jossa nainen totesi minun olleen tosi nopea. Ja tuskin ehdin istumaan, kun minut jo kutsuttiin sisään.
Lääkäri olikin päättänyt, että piti tehdä myös mammografia. (Huokaus.) Olen aina kuullut, ettei se minun tapauksessani kerro oikein mitään, mutta eipä auttanut sanoa vastaan.
Palattuani odotushuoneeseen meillä oli mukava keskustelu ystävällisen naisen kanssa.
Sitten minut haettiin ultraäänitutkimukseen. Lääkäri tutki pitkään ja hartaasti. Sitten hän sanoi: täytyy pyytää second opinion, haen toisen lääkärin. Tuli toinen lääkäri, joka teki yhtä tarkan tutkimuksen, mutta vain sille puolelle, jossa kyhmy sijaitsee. Sen jälkeen lääkärit yhdessä ilmoittivat poistuvansa katsomaan rtg-kuvia tarkemmalla koneella. Hm.
Jonkin ajan kuluttua ensimmäinen lääkäri palasi ja kertoi, että mitään huolestuttavaa ei löytynyt. Kyhmyn laadusta ei oikein ole selvyyttä, ja muutenkin ultrassakin jää paljon katvealueita johtuen kudostyypistäni. Senhän olen aina tiennyt, ja juuri siksi on tätä ennen ultrattu joka toinen vuosi. Ei siis mitään uutta, ja kaikki on ennallaan. JES! Kivut ovat mitä lie mutta vaarattomia. Helpottunut olo!
Ja että päivä olisi täydellinen, kuinka ollakaan, piti kiiruhtaa heti uä:n jälkeen viereiseen kortteliin laboratorioon papa-kokeeseen! Tulokset tulevat parin kuukauden kuluttua. Tämä oli kuulemma viimeinen seulontakerta. Eipä tule ikävä...
Huomenna on vuorossa toisessa labrassa kolesterolimittaus. Sitten toivottavasti jo lähenee lääkäriaikakin, joka laitettiin siis vetämään kaksi kuukautta sitten. Tällaista nykyään meillä Suomessa...
Voi, mikä helpotus, hienoa! Aina nämä huomiot ja tuntemukset säikäyttävät, mutta onneksi meillä kuitenkin - ja edelleen - terveydenhuolto toimii, vaikka välillä nikotteleekin...
VastaaPoista