tiistai 12. joulukuuta 2023

Näin joulun alla...

 On tosi mukava odotella joulua ilman stressiä!  Olen tainnut tämän jo todeta aiemminkin.

Kaikessa rauhassa voi elellä, vaikka joulu lähestyykin. Joululahjoista suurin osa on jo hankittu, pari taatelikakkua leivottu ja joulukortit lähetetty. Ihmeellistä. Olen myös ehtinyt tavata ystäviä, käydä kirkossa + siioninvirsiseuroissa sekä Ateneumissa. Lomakodissakin käväistiin, ja loppuviikosta olisi tarkoitus lähteä maalle joulukuusta hakemaan. 

Viikonloppuna toivon pääseväni kahteen joulukonserttiin. Ne ovat aina ennen jääneet haaveeksi arvostelukiireiden takia. Harmillista on se, että matka kumpaankin konserttikirkkoon kestää noin tunnin suuntaansa, joten molempiin reissuihin menee koko ilta. Ja kun päivällä pitää myös käydä keskustassa, niin eipä sinä päivänä muuta ehdikään. Bussissa voi onneksi kuitenkin kuunnella äänikirjaa tai vaikka jouluradiota.

Kauneimmat joululaulut taidan jättää väliin, kun en enää voi laulaa. Sen sijaan eräänä iltana tuli innostus soitella nokkahuilulla joululauluja. Huomaamatta olikin pian jo keskiyö! Onneksi ei ole naapureita seinän toisella puolella.

On se ihan mahdollista, että stressiäkin vielä esiintyy. Onhan vielä joululeipomiset ja jouluruokien suunnittelut ja tekemiset, siivoukset, joulukoristelut ja muut. Meitä lienee paikalla viisi tai kuusi henkeä, enkä ole kyökki-ihmisiä. Tunnelma kuitenkin syntyy jo siitäkin, että puuhastellaan ateriaa yhdessä. Ja paikalla on lapsi, joka odottaa kiihkeästi joulupukkia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Näin kävi taas

 Elämässä sattuu kaikenlaista peruuttamatonta, vaikka ei tahtoisi. Onnettomuudet eivät tule kello kaulassa, se on selvää, mutta joskus toivo...