Taksilla

 Käytin tänään taksia ensi kertaa vuosiin. Välttelen yhden huonon kokemuksen jälkeen niin hyvin kuin mahdollista etenkin yksin taksilla matkustamista. Tänään taksi oli tarpeen.

Oli viimein se päivä, jolloin pääsin sydäntutkimuksiin kuukausien odottelun jälkeen. Menin Jorviin aamulla, ja varsinaisen tutkimuksen piti alkaa puoliltapäivin. Hetkeä ennen kuin menin paikalle minulle soitettiin, että kone on hajonnut ja minun pitääkin siirtyä Meilahteen. Sain ohjeet kulkemiseen ja taksin tilaamiseen sekä kaksi taksikorttia käteen. Siitä sitten matkaan.

Soitin erikoispuhelimesta tilauksen ja sain puhelimeeni linkin, jonka avulla näin auton lähestymisen ja kuljettajan nimen. Siinäpä ei kauan mennyt: kahden minuutin kuluttua istuin jo taksissa. Kuljettajan kanssa vertailimme rattoisasti kokemuksia sairaanhoidon koukeroista. Hän oli todella ystävällinen ja etsi autolla oikeaa rakennusta ja ovea. Jäi mielikuva ripeästä palvelusta ja mukavasta kuljettajasta. Plussaa taksifirmalle!

Tutkimuksen jälkeen menin infoon ihmettelemään, missä taksintilauspuhelin mahtaa olla (olin kuullut hoitajalta, että sellainen olisi), mutta sieltä luvattiinkin tilata taksi puolestani. Hienoa. Tälläkin kertaa odottelu kesti vain joitakin minuutteja, kun oikean numeroinen taksi kaarsi paikalle. Maahanmuuttajaksi tunnistin kuljettajan siitä, että hän nousi paikaltaan avaamaan minulle oven. Bravo! Kun pääsimme perille, hän taas nousi nopeasti avaamaan minulle oven. Olin tälläkin kertaa todella tyytyväinen saamaani palveluun. Plussaa tällekin taksifirmalle!  

Vaikka siis paljon kuuluu huonoa, on myös erinomaisia taksinkuljettajia - varmaankin enemmistö - jotka tekevät parhaansa palvellakseen hyvin asiakkaitaan.  Ja kun vanha täti kulkee keskellä päivää selvin päin, on luultavasti enemmän kuin todennäköistä, että kaikki sujuu hyvin.