Yle radio 1 - entinen hieno kanava!

 Mikä Ylen päättäjiä vaivaa? Ensin siellä murehdittiin sitä, että heillä on väärät kuulijat, kun nuoriso ei innostu radion kuuntelusta vaan iäkkäämmät kansanjoukot. Lopetettiin Yle Puhe ja tehtiin muitakin kanavaprofiilimuutoksia. Nyt päätettiin uudistaa Ylen paras sivistyskanava Yle1. Ensin tupattiin iltapäivään samanlaista hölötystä ja kevyttä musiikkia kuin on kaikilla muillakin radiokanavilla. Sitten siirrettiin Ykkösaamu Radio Suomen puolelle. Tilalle sinnekin kepeää musiikkia ja hölötystä. 

Tähän asti Yle 1 on ollut parasta, mitä Yle on voinut tarjota: kiinnostavia, sivistäviä ohjelmia, ajankohtaislähetyksiä ja klassista musiikkia. Ammattitaitoiset toimittajat ja kuuluttajat ovat esitelleet ohjelmia ja musiikkikappaleita asiantuntevasti. Kun on avannut radion, on tiennyt aina sivistyvänsä ja oppivansa jotakin uutta, josta ei ole aiemmin tiennyt, tai saavansa uusia näkökulmia tutumpiinkin asioihin.

Mikä on tilanne nyt? Tutut musiikkitoimittajat ovat joutuneet juontajiksi. Musiikkitarjonta on samanlaista kuin muillakin kanavilla, joten ei enää voi tietää, onko auki Yle 1 vai jokin paikallisradio tai muu kepeä höpötyslinja. Seurauksena minun radioni pysyy aamuisin kiinni tai sulkeutuu heti uutisten jälkeen. Sunnuntaisin kuuntelen Riston valinnan ja jumalanpalveluksen, jos olen kotona. Tiistaisin ja perjantaisin aamupäivällä muistaessani kuuntelen Sari Valtoa ja Ruben Stilleriä, mutta usein oikea aika hujahtaa huomaamatta ohi. Joskus osun kuulemaan Politiikkaradiota. Enää en kuitenkaan kestä pitää radiota auki jatkuvasti ja odottaa innostavia aiheita milloin mistäkin. 

Kuuntelisin mielelläni myös aamu- ja iltahartauksia, mutta niiden aikoja on muuteltu sen verran paljon, etten enää muista, milloin ne tulevat, ja ne jäävät kuulematta. Toki voisin Yle Areenasta niitä etsiä, mutta arvatkaa, muistanko. Viimeksi olen kuullut radiohartauden varmaankin viime keväänä, ja silloinkin Areenan kautta.

Olen luullut, että Yle on tarkoitettu kaikille kansanryhmille, siis myös meille iäkkäämmille kansalaisille, jotka haluamme kuulla asiaohjelmia. Vaikka meitä on paljon, se ei ilmeisesti riitä. Olemme vääränlaisia. Olen itse vielä "nuori vanha", mutta minusta minua vanhemmillakin kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus kuulla heitä kiinnostavia ohjelmia. Muistaakseni rahoitamme Yleä kaikki yhdessä.

  

PS Piti muuten tulla vielä lisäämään yksi hätkähdyttävä seikka, joka tuli mieleen. Olen nimittäin kirjannut hoitotahtooni, että mieluiten haluaisin hoivakodissa kuunnella Ylen Ykköstä, jos ei muuta ohjelmaa ole. Se täytyy muuttaa! Tulisinhan sekopäiseksi, jos joutuisin ehkä päivästä toiseen kuuntelemaan nykymenon mukaista muzakia ja kevyttä löpinää siitä ja tästä. Ei kiitos. Mieluummin kuuntelen hiljaisuutta, jos ei kunnon musiikkia ja asiallisia keskusteluja ole saatavilla.